6.8.2017

Valmennus ja huonoa tuuria

Lauantaina oli taas valmennusta, Väinöllä oli taustalla rokotuslomaa ja vain yksi irtojuoksutusta. Ei mitkään ihanteelliset lähtökohdat lähteä valmennukseen, mutta pakko oli varmaan kaivaa verta nenästä... Väinö ei nimittäin todellakaan ollut samaa mieltä kouluratsastatuksen mielekkyydestä.

Aloitettiin ihan vaan laukalla uraa pitkin, jotta saadaan ponia kunnolla eteen ja paikkoja auki. Väiski mielellään vaan vaihtoi laukkoja, molempiin suuntiin eikä vaan hankalasta vasemmasta laukasta helpompaan oikeaan... Välillä tosin vaihdot jäivät puolittaiseksi, välillä jäi ristilaukalle. Hienoja vaihtoja, ne jotka olivat puhtaita, harmi vain etteivät olleet pyydettyjä. Väiski väsyi hieman laukasta, kun joutui laukkaamaan todella pitkään että saatiin tarpeeksi pitkät hyvät pätkät.

Tulimme pohkeenväistöjä lävistäjällä, ensin käynnissä ja kun ne sujuivat niin ravissa. Ajatuksena saada etenkin oikea lapa kunnolla liikkeelle, koska se ei meinannut lähteä laukoissa auki. Ei olla taidettu kun ehkä kerran kokeilla pohkeenväistöä lävistäjällä, mutta Väiski yllätti ja tsemppasi todella hienosti. Etuosa ei meinannut lähteä kunnolla väistämään etuosalla, vain takaset menivät kunnolla ristiin. Parin yrityksen jälkeen kuitenkin parani selvästi. Tultiin samaa tehtävää myös ravissa, pätkittäin kevyessä ravissa ja pätkiä myös harjoitusravissa, jossa tosin ravi hiipui aika voimakkaasti. Väistöt ovat ponille vähän hankalia ja harjoitusravi syö vielä vähän enemmän siltä liike-energiaa. Vasemman pohkeen väistö oli ponille hankalampaa, niin siinä tehtiin toistoja muutaman kerran enemmän.

Vaikka valmennuksen alku oli täysi katastrofi, niin saatiin kuitenkin poni tsemppaamaan loppua kohden ihan eri tavalla. Lopussa saatiin kuitenkin todella kivoja pätkiä ja loppuraveissa poni esitteli sellaista ravia että olisi voinut oikeasti alkaa tekemään töitä. Harmi että vasta siinä vaiheessa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Image and video hosting by TinyPic
Väiski taapertaa tarhassa vastaan. Söpöliini!

Sunnuntaina sitten suunnitelmat muuttuivat. Väiskin lisäksi tuli Jope liikutettavaksi, sitten Väiskin treenit muuttuivat vaan juoksutukseksi. Muutama muuttuja taas, mutta sellaista se on joskus hevosten kanssa.

Aloitin Jopen kanssa, juoksutin muutaman kierroksen ravissa molempiin suuntiin ilman satulaa ja sitten vasta satulointi ja selkään. Jope oli edellispäivänä ollut kiropraktikolla, niin mentiin hänen ohjeidensa mukaan. Pappa tosin oli kovin innokas ja olisi mielellään vaan laukannut liinan päässä! Ratsastin vaan kevyesti eteen-alas kaikissa askellajeissa. Ihan vaan tosi perus keventelyä isoilla ympyröillä siis vaan. Yritin itse muistaa pitää kädet hiljaa ja ratsastaa vaan jalalla, samalla pitää huolta ettei Jopen vauhti kiihdy liikaa. Ihan vaan perus juttuja, pääty-ympyröillä ja kahdeksikolla vaan.

Väiski pääsi sitten juoksemaan kevyesti liinan päässä ilman mitään apuohjia. Älykääpiö oli karannut aamulla Loitsiman tarhaan ja kärsi nyt sitten seurauksista. Poni vertyi hieman siinä liinan päässä riehuessa, laukkaillessa ja ravaillessa. Ei ollut ihan priimaa liikkuminen, oli sen verran jäykkä, mutta ei kuitenkaan ollut yhtään epäpuhdas. Ihme sinällään, oli nimittäin aika mojovia iskuja saanut...

Palaillaan ensi viikolla, toivottavasti tiedossa olisi hieman parempi viikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien hyväksyntä päällä, jotta näen heti jos/kun niitä tulee.

En kaipaa kommentteja koostani ponien selässä. Maailma ei ole täydellinen, eikä jokaiselle shetlanninponille löydy tarpeeksi osaavaa pikkuista ponilasta.